Köyhä mutta vapaa.

Vanha tarina onnellisesta kalastajasta:


Kerran kaksi kalastajaa tapasi. Toinen makasi auringossa veneensä vieressä, toinen oli palaamassa
mereltä kalastamasta. Palaaja kysyi:
Miksi sinä makaat? Mikset kalasta?
Kalastin jo.
No mikset jatka kalastamista?
Minkä takia?
Saisit enemmän kalaa.
Mitä minä enemmällä kalalla tekisin?
Myisit ne ja saisit enemmän rahaa.
Mitä minä rahalla tekisin?
Voisit ostaa kaikenlaista ja olla onnellinen.
Mutta minähän olen onnellinen jo nyt.


Tämän tarinan henkilöistä toinen on selättänyt ahneuden. Hän on tyytyväinen olemassaolevaan.
Hän on vapaa.


Samankaltainen on tarina asemalla istuskelevasta kantajasta, joka kieltäytyi tarjotusta tehtävästä
sanomalla: kiitos vain, mutta olen jo syönyt tänään.


Kummallakaan ei ollut mitään velvotteita, heidän tavoitteensa oli tässä päivässä, he kykenivät
tyytymään vähään.


Ihmiselle tyypilliset, ahneus, kateus ja kilpailu paremmuudesta, eivät saaneet heitä liikkeelle.
Heissä todentui sanonta: Köyhä mutta vapaa.


                                                                                                   Markku Laitinen