torstai 30. elokuuta 2018

Mitä me haluamme nähdä?

"Minä olen jäänyt eloon keskitysleiriltä. Silmäni näkivät sellaista, mitä kenenkään ihmisen ei
pitäisi nähdä. Taitavien insinöörien suunnittelemia kaasukammioita. Koulutettujen lääkäreiden
myrkyttämiä lapsia. Koulutettujen sairaanhoitajien tappamia vastasyntyneitä. Korkeakouluja
käyneiden ihmisten kuoliaaksi ampumia naisia ja lapsia. Joten koulutus herättää minussa epä-
luuloja. Minun pyyntöni on: Kouluttakaa oppilaanne ihmisiksi. Teidän ponnistelunne eivät
saa tuottaa oppineita hirviöitä, taitavia psykopaatteja tai sivistyneitä eichmanneja. Lukeminen
ja kirjoittaminen ja oikeinkirjoitus ja historia ja aritmetiikka ovat tärkeitä vain silloin, jos ne
auttavat tekemään oppilaistanne ihmisiä."  (Tuntematon)


Kotona, koulussa, asuinympäristössä ja kulttuurissa lapsi muokkautuu ajan hengen mukaiseksi.
Hänestä kasvaa aikuinen jolla on tapoja, uskomuksia ja "totuuksia", joissa kasvuympäristö
heijastuu.


Vanhemmilla, opettajilla, kasvattajilla ja yhteiskunnalla on suuri vastuu, sillä me kaikki olemme
"opettajia", jotka viestitämme mikä on hyvää ja kaunista, tai pahaa ja rumaa.


Meiltä aikuisilta opitaan ketä tulee rakastaa ja ketä vihata, kuka on arvokas ja ketä tulee
halveksia.


Lapset ovat peili, josta katselemme omia arvojamme. Mitä me haluamme nähdä?


                                                                                                                       Markku Laitinen





tiistai 28. elokuuta 2018

Kirja: joka tyrkkii sinut hereille.

"Hän uskoo, että hänen pitäisi pystyä rikastumaan näkemättä vaivaa. Hän uskoo, että hänelle
kuuluu laaja tuttavaverkosto ja kaikkien suosio, vaikka hän ei auta ketään. Hän uskoo, että
hänellä on oikeus hulppeaan elämään, joka on saatava ilman uhrauksia."


Mark Manson
Kuinka olla piittaamatta paskaakaan
Nurinkurinen opas hyvään elämään
Suomentanut Aura Nurmi
Atena Kustannus Oy 2018


Erinomaisen hyvä kirja, jolle on turhaan lykätty provosoiva nimi. Mark Manson kirjoittaa toki
räväkästi ja itsensä likoon laittaen, mutta tosiasiassa kirjan sisältö on vakavasti otettavaa,
ihmismielen tutkimusta ja elämän filosofiaa.


"Älä piittaa paskaakaan" ei ole välinpitämättömyyttä vaan oikeista asioista välittämistä, huomaut-
taa Manson ja jatkaa: Älä piittaa paskaakaan on kiteytys, jonka tarkoitus on auttaa kohtuullista-
maan elämälle asetettuja odotuksia ja valitsemaan, mikä on tärkeää ja mikä ei.


Mansonin eräs oivallus kuuluu näin: onni on seurausta ongelmien ratkomisesta. Avain onneen
ei ole ongelmien puute vaan niiden ratkaiseminen.


Kuin vastakohtana edelliselle on Mansonin kuvaus uhrimentaliteetista: "Jotkut haluavat uskoa,
etteivät he mahda ongelmilleen mitään silloinkaan, kun oikeasti mahtaisivat. Uhrit pyrkivät
syyttämään ongelmistaan ulkopuolisia tai olosuhteita. Lyhyellä aikavälillä tämä voi aiheuttaa
hyvääkin oloa, mutta loppujen lopuksi ajaudutaan kuitenkin aina suuttumuksen, avuttomuuden
ja epätoivon kierteeseen."


Manson arvostelee voimallisesti materialismin houkutusta: "Menestyksen mittaaminen aineelli-
silla saavutuksilla on siinä mielessä vaarallista, että se uhkaa helposti syrjäyttää muut arvot,
kuten rehellisyyden ja myötätunnon. Se, joka arvottaa itsensä statussymboleidensa eikä käytök-
sensä perusteella, on sekä pinnallinen että luultavasti myös vittumainen tyyppi."


Torvin toitotettu positiivisuuskaan ei saa Mansonin hyväksyntää: "Alituinen positiivisuus on
tapa vältellä mielipahaa, ei varteenotettava ratkaisu elämän ongelmatilanteisiin - ja ongelmien-
han pitäisi tarjota motivaatiota ja lisää puhtia, jos arvot ja oman elämän arviointikriteerit ovat
kohdallaan".


Arvoista Manson sanoo näin: Valitsemme itse arvot, joiden mukaan elämme, ja kriteerit, joiden
perusteella arvioimme kaikkea meille tapahtuvaa. Yksi ja sama tapahtuma voi olla hyvä tai
paha riippuen siitä, millä kriteereillä sitä arvioidaan.


Mansonin havainnot ovat teräviä, kuten seuraavakin esimerkki osoittaa: Epäterve ihmissuhde
on sellainen, jossa kaksi ihmistä yrittää ratkoa toistensa ongelmia kohentaakseen omaa oloaan.
Terveessä ihmissuhteessa kaksi ihmistä ratkoo omia ongelmiaan pystyäkseen nauttimaan
toinen toisensa seurasta.


Ja se kaikkein tärkein viesti, jonka Manson kirjassaan antaa on tässä: "Oman kuolevaisuutensa
kohtaaminen on tärkeää, koska se pyyhkäisee olemattomiin kaikki huonot, hauraat ja pinnalli-
set elämänarvot."


Mark Mansonin kirja sopii luettavaksi heillekin, joiden mielestä kaikki psykologiset ja filosofi-
set kirjat ovat raskassoutuisia ja vaikeasti ymmärrettäviä. Manson kirjoittaa niin kuin "se sano-
taan", kaunistelematta ja asiaa pyörittelemättä.


                                                                                                                     Markku Laitinen


                                                                                                                        



sunnuntai 26. elokuuta 2018

Aika loppui.

"Jos jäät odottamaan sitä täydellistä hetkeä, jolloin kaikki on vaaratonta ja varmaa, saat ehkä
odottaa turhaan. Vuoret jäävät kiipeämättä ja kilpailut voittamatta tai kestävä onni saavutta-
matta."  (Maurice Chevalier)


Jos on aikonut tehdä, tai olla tekemättä enää, niin on tehtävä päätös, jonka avulla toiminta
käynnistyy.


Aloitan huomenna, lopetan huomenna on asioiden - päätöksen siirtämistä, jolla tavoitellaan
pysymistä entisenkaltaisuudessa.


Aina "tuulee" muka liikaa, kun pitäisi "hypätä". Eikä koskaan ole sopivan "lämmintä", että
voisi aloittaa.


Ja niin tulee päivä jolloin ei enää kyetä "hyppäämään", eikä aloittamaan sitä juttua mistä
haaveiltiin. Aika loppui.


Jäljellä on suru elämättömästä elämästä.


                                                                                                                        Markku Laitinen

keskiviikko 15. elokuuta 2018

Olen tässä lähellä.

"Toisinaan paras palveluksemme rakastamillemme ihmisille on, että olemme vain vaiteliaita,
kärsivällisiä, toiveikkaita ja ymmärtäväisiä ja odotamme."  (Leo Buscaglia)


Joskus toinen tarvitsee vain kuuntelijan, ei kommentoijaa. Toisinaan on hyvä  unohtaa"viisaat neuvot" ja osoittaa vain eleillä, että kuulee mitä toinen sanoo.


Jos toinen ei sano mitään ja on surullisen näköinen, ei aina ole välttämätöntä "kysymyksin"
tunkeutua hänen maailmaansa. Voi hyvin odottaa sopivampaa hetkeä.


Hiljainen läsnäolo saattaa auttaa enemmän, kuin puheen ylläpitäminen. Sanaton viesti: jos
tarvitset apua tai mitä tahansa, olen tässä lähellä, on usein riittävää avunantoa.


Ja jos sanoittamiseen on välttämätön tarve, tulee ilmaisutavan olla huolella valittu. "Ota itseäsi
niskasta kiinni", on väärä tapa kannustaa allapäin olevaa.


Me ihmislapset väsymme, olemme surullisia ja onnettomia, mutta vain hetkittäin. Joskus masennumme, mutta siitäkin toivumme ajan kanssa.


Osan elinajastamme olemme iloisia ja hyvinvoivia, rakastamme ja meitä rakastetaan,
annamme ja saamme, eikä meitä tunnu vaivaavan mikään.


Mutta emme koskaan lakkaa tarvitsemasta toisiamme.


                                                                                                                     Markku Laitinen







tiistai 14. elokuuta 2018

Kuolema ystävänä.

"Ainoastaan ne, joita kuolema lähestyy, saavat tietää, että kuolema on onnellinen. Jumalat
salaavat sen niiltä, joilla elämä vielä jatkuu, jotta he jaksaisivat elää edelleen." (Lukianos)


Tämä lohdullinen ajatus johdattakoon meitä eteenpäin, kohti lopullista päämäärää. Oikein
kireänä hetkenä voimme jopa ajatella, että "kohta helpottaa", kun kuolema saapuu.


Mainittakoon kuitenkin, että itseään ei saa vahingoittaa, eikä tieten tahtoen pyrkiä kohti kuole-
manporttia.


Kuolema, joka siis Lukianoksen mukaan on onnellinen, näyttäytyykin nyt meille "ystävänä",
eikä vihollisena jota täytyy juosta karkuun.


                                                                                                                   Markku Laitinen



torstai 9. elokuuta 2018

Kuinka aiot elää. Nyt.

"Et pääse valitsemaan, kuinka tai koska kuolet. Voit vain päättää, kuinka aiot elää. Nyt."
(Joan Baez)


Joan Baezin elämää "pursuava" ajatus vahvistaa heikkoa mieltäni, joka napisee koko ajan, eikä
tahdo millään ymmärtää, että on olemassa vain tämä hetki.


Mitä "uskallan" tänään, nyt tehdä?


                                                                                                                 Markku Laitinen                





maanantai 6. elokuuta 2018

Inhimillinen rakkaus.

"Minusta tuntuu, ettei hän ole tyytyväinen, ennen kuin menee naimisiin itsensä kanssa."
(Leo Buscaglia)


Rakkauden kaipuussaan ihminen sokeutuu ja unelmoi jostain sellaisesta mitä ei olekaan. Hän
etsii täydellistä rakkautta ja pettyy.


Buscaglia kirjoittaa: "Turhautuisimme kenties vähemmän, jos pystyisimme hyväksymään sen tosiasian, ettei maailmassa ole täydellistä rakkautta, vaan ainoastaan inhimillistä rakkautta.
Silloin voisimme käyttää energiaamme olemassa olevan rakkauden arvostamiseen ja kasvattamiseen."


Mutta me odotamme, että tuo toinen ratkaisisi sisäiset ongelmamme, korjaisi traumamme ja
onnellistaisi meidät.


Toisesta tulee "viallinen", kun emme saa kaikkea mitä toivomme, hänen "rakkautensa" ei
riitä, haluamme enemmän.


Inhimillinen rakkaus ei meille riitä.


                                                                                                             Markku Laitinen

perjantai 3. elokuuta 2018

Kehua, kannustaa, rohkaista ja rakastaa.

"Pääkysymys ei ole, miten hän voi olla itse suuri, vaan miten toiset hänen kauttaan voivat olla
suurempia."  (Kirsti Lonka & Esa Saarinen)


Olipa tehtäväsi, roolisi mikä tahansa, tai ei mikään, niin velvollisuutesi on auttaa lasta - nuorta
hänen kasvussaan.


Tähän tarvitset vain kyvyn kehua, kannustaa, rohkaista ja rakastaa. Voi tehdä lapsen ja nuoren
onnelliseksi, jos vain haluat.


Ja miksi et toimisi samoin kohdatessasi tuon toisen, joka tiellesi osuu. Ei hänkään pane pahak-
seen vaikka huomioit hänet myötätuntoisella tavalla, kannustaen.


Pieni hyvä ele tekee hyvänolon, sekä itselle, että hänelle, jonka kohtasit.


                                                                                                                Markku Laitinen