Ei tule toista tilaisuutta
elää oikein,
tulee vain kuolema, hiljainen
harmaa herra vierellemme,
varova nykäisy kädestä, kutsuva katse
se ei katoa katsomalla muualle,
niin kuin ei olisi mitään,
se odottaa
kunnes nousemme ja
lähdemme sen kanssa mykkänä matkaseurana
hiljaista tietä pitkin
taaksemme katsomatta, pää painuneena,
verkkaisesti astellen. (Hannu Salakka)
Hannu Salakan voimakas runo kertoo karun todellisuuden: on vain tämä käsillä oleva
mahdollisuus elää ja elää oikein.
Kuolema "odottaa" vierellämme.
Salakka luo runonsa lopussa mykistävän kuvan. Väistämätön tapahtuu, ihminen alistuu
kuoleman kanssakulkijaksi ja poistuu täältä "verkkaisesti astellen."
Markku Laitinen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti