sunnuntai 1. tammikuuta 2017

Mihin sitä uskoisi?

"Ihmiset rähisevät uskonnon puolesta, kirjoittavat sen puolesta, taistelevat sen puolesta, kuolevat sen puolesta, tekevät kaikkea - paitsi elävät niin kuin se opettaa."  (Charles Caleb Colton)


Mikään meidän ihmisten elämässä ei ole saanut niin paljon pahaa aikaan, kuin dokmaattinen uskon
harjoittaminen. "Uskon mitä kirjoitettu on."


"Uskonto, vaikka se kutsuisi itseään rakkauden uskonnoksi, joutuu olemaan kova ja rakkaudeton niitä kohtaan, jotka eivät sitä tunnusta."  (Sigmund Freud)


Miten on selitettävissä, että minun uskontoni oikeuttamana voin tuomita kenet tahansa vääräuskoiseksi?


Kaikkien uskontojen perusta on rakkaudellisuus, armo ja hyväksyntä. Mutta jos oikein tarkasti tutkimme, voimme löytää esimerkiksi vanhasta testamentista tappokäskyjä.


Kauneimmillaan usko tarkoittaa jotain, jonka Paul Tillich kuvailee näin: Armo iskee kun olemme tuskaisia ja rauhattomia. Valoaalto läpäisee pimeytemme, ja on kuin ääni sanoisi; "Olet hyväksytty."


                                                                                                        Markku Laitinen

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti