"Mitä on puhe surusta ja väsymyksestä,
mitä kuulen,
vihasta, tyytymättömyydestä ja pettyneistä toiveista?
Te heikentyneet pojat ja tyttäret,
elämä on liian väkevä teille--
elämää rakastetaan eläen."
(Edgar Lee Masters)
Epämiellyttävien asioiden ja tapahtumien hyväksyminen osaksi elämää on vaikeaa. Epämieluisat tehtävät ovat vastenmielisiä.
Tosiasia on, että elämään kuuluvat myös vastoinkäymiset, epäonnistumiset ja monet muut harmituksen aiheet.
Ilon ja onnen hetket näyttävät ja tuntuvat paljon paremmilta juuri silloin, kun on selvinnyt siitä eilisestä "murheesta, joka kaiken kaataa oli."
Kuvitellaanpa vaikka tilanne jossa et saa syödäksesi yhtään mitään. Kolmantena päivänä vatsasi kurnii jo epätoivoisesti..
Nyt sinulle tarjotaan pelkkä leivänpalanen, saat sitä suuhusi, nielaiset ja kohta kysyt itseltäsi:
"Itkisinkö onnesta.."
Markku Laitinen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti