Kirja joka on kirjoitettu rakkaudellisista syistä.

"Vanhemmuus - lapsesta huolehtiminen - tarkoittaa syvällistä ja ainutlaatuista inhimillistä
suhdetta, erityistä rakkautta."


"Rakkauden tarkoitus ei ole muuttaa rakastamiamme ihmisiä, vaan antaa heille sitä, mitä he tarvitsevat kukoistaakseen."


Alison Gobnik
PUUSEPPÄ VAI PUUTARHURI?
Vanhemmuuden suorittamisesta, onnellisen lapsuuden tukemiseen
Suomentanut Veli-Pekka Ketola
Art House 2017


Lasten kasvatuksesta ja vanhemmuudesta on kirjoitettu yllin kyllin opaskirjoja. Alison Gopnik
poikkeaa hieman polulta, hänellä on ikään kuin, "tulevaisuuden ääni".


"Hyvät vanhemmat eivät muuta lapsia älykkäiksi, onnellisiksi tai menestyviksi aikuisiksi. Mutta
he voivat auttaa luomaan uuden sukupolven, joka on vakaa, sopeutumiskykyinen ja
lannistumaton, kykenevä reagoimaan tulevaisuuden vääjäämättömiin, yllättäviin muutoksiin."


Kiintymyssuhdetta sen erilaisissa merkityksissä Gopnik kuvailee tähän tapaan: Turvallisesti
kiintynyt lapsi on onneton, kun äiti poistuu, ja iloinen, kun tämä palaa.


Välttelevä lapsi taas katsoo poispäin äidin poistuessa ja karttaa aktiivisesti tämän katsomista,
kun tämä on palannut. Hän käyttäytyy kuin ei kerta kaikkiaan välittäisi. Välttelevän lapsen
sykettä mittaamalla on ikävä kyllä havaittu, että hän on hirveän huolissaan - hän on vain oppinut
kätkemään tunteensa, kirjoittaa Gopnik.


Hän mainitsee vielä, että ahdistunut lapsi on lohduton äidin poistuessa ja palatessa, mikä lapsella
vastaa tuskallisesti rakastuneen käytöstä.


Kuten edellä olevasta huomataan Gopnik korostaa erityisesti, äidin ja lapsen välisen, varhaisen
kiintymyssuhteen merkityksellisyyttä.


"Jokainen lapsi on uudenlainen ja ainutlaatuinen - ennen kokematon geenien ja kokemusten,
kulttuurin ja onnen yhdistelmä. Jos lapsesta pidetään huolta, hänestä tulee aikuinen, joka pystyy
luomaan uutta, ennen kokematonta, ainutlaatuista ihmiselämää. Erityinen, ehdoton sitoutuminen,
jota tunnemme lasta kohtaan, on tapa kunnioittaa ja tukea tuota ainutlaatuisuutta."


Alison Gopnik osoittaa äskeisellä sanomallaan, kuinka kunnioittavasti ja rakkaudellisesti hän
suhtautuu ihmiselämään. Lapset ovat hänen näkemyksessään erityisessä erikoisasemassa.


Gopnikin kirja on sekä tieteellinen, että käytännöllinen, ja myöskin kuvaileva. Ilmeistä on, että
tätä kirjaa on kirjoitettu puhtaasti rakkaudellisista syistä.


                                                                                                                   Markku Laitinen