Suuret
uskonnot ovat
laivoja
runoilijat
pelastusveneitä.
Kaikki terveet ihmiset ovat hypänneet
yli laidan...
(Hafiz)
Lapsena rukoilin salaa peiton alla. Jumala oli viimeinen oljenkorteni. Häpesin avunpyyntöjäni, ei
ollut meillä tapana rukoilla. Mikään ei muuttunut, vaikka kuinka rukoilin. Pettymys oli suuri.
Hyppäsin yli laidan. Puristin huuleni tiukasti yhteen. Purin hammasta. Sillä tavalla olen
matkannut. Ja koko ajan olen tuntenut, että jotain puuttuu.
Vierastan sanasta sanaan uskovaisuutta. En näe personoitua Jumalan kuvaa oikeana.
Kunnioitan pyhää - ja hengellisyyttä.
Olen "epäilijä", etsijä, en perinteisessä mielessä uskova. Hengitysharjoitteissani hoen kuitenkin:
tapahtukoon sinun tahtosi, ei minun.
Toivon siis, että joku kuulee minua. Loogisessa mielessä ateismi tavoittaa minut, mutta runoilija
minussa kuulee, että jotain puuttuu.
Markku Laitinen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti