"Ihanteellisen kehitysprosessin seurauksena uusi kokemus epäitsekkäästi rakastavasta
äidillisestä tai isällisestä läsnäolosta sisäistyy osaksi lapsen sisäistä psyykkistä rakennetta.
Siitä muodostuu välittävää ja huolehtivaa rakkautta mielen sisälle säteilevä sisäinen objekti.
Sen varassa voi uskaltautua elämän myrskyävälle merelle silloinkin, kun äiti tai isä ei enää
ole huolehtimassa." (Matti Hyrck)
Matti Hyrck kuvailee kauniisti sen, mitä me kaikki kaipaamme. Turvallinen, huolehtiva ja
rakastava, "sisään rakentunut" mielikuva vanhemmista saattelemassa meitä.
Lapsen luottavaisuus säilyy läpi elämän heissä, jotka ovat saaneet matkaevääkseen tarpeellisen
määrän rakkaudellista huolenpitoa.
Tiedän, että on olemassa vanhempia jotka toimivat Hyrckin kuvaamalla tavalla, sellaista olen
saanut seurata hyvinkin läheltä ja olen siitä onnellinen.
Myös te muut, joilla on vielä mahdollisuus tarjota lapsillenne nämä "onnen eväät", tehkää se.
Markku Laitinen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti