perjantai 2. joulukuuta 2016

Taloustiedettä niin, että minäkin ymmärrän jotain

"Rahoitusyhtiöt pystyvät nyt tuottamaan huimia voittoja itselleen ja omistajilleen, mutta voittojen hintana ovat kestämättömät markkinakuplat, joita rahoitusyhtiöt peittelevät esimerkiksi yhdistelemällä ja strukturoimalla tuotteitaan. Kun kupla puhkeaa, finanssitalot käyttävät taitavasti hyväkseen taloudellista painoarvoaan ja poliittista vaikutusvaltaansa. Valtio tarjoaa niille pankkitukea ja pelastuspaketteja omasta kassastaan. Tappiot maksaa tavallinen kansa veronkorotuksin ja menoleikkauksin."


"Hyberglopalisaatio on nyt kestänyt kolme vuosikymmentä,ja sinä aikana talouskasvu on hidastunut,
eriarvoisuus pahentunut ja finanssikriisit yleistyneet useimmissa maissa."


Ha-Joon Chang
TALOUSTIEDE
Käyttäjän opas, Suomentanut Marja Ollila
Into Kustannus 2016


Tästä riemastuu kuin pieni lapsi uudesta lelusta, näin on todettava, kun lukee Changin kirjaa taloustieteestä. Taloustiede on kuivaa numerologiaa, niin luulin, mutta Chang osoittaa, että kuivien
numeroiden taustalla on monenlaisia arvoasetelmia: "millaista on hyvä elämä, miten tarkkaan vähemmistön mielipidettä tulisi kuunnella, mitä on pidettävä yhteiskunnallisena parannuksena ja millä keinoin on moraalisesti hyväksyttävää tavoitella "yhteistä etua", määritelläänpä se miten hyvänsä."


Changin ajattelun mukaan kapitalismin mahdollisuudet saadaan parhaiten käyttöön, kun valtio sääntelee ja elvyttää taloutta sopivasti oikeanlaisella politiikalla. Chang myös kysyy: miksi rikkaita
pitää kannustaa työntekoon tarjoamalla rikkauksia, mutta köyhiä tarjoamalla köyhyyttä?


"Kun köyhät saadaan uskomaan, että heidän köyhyytensä on heidän omaa syytään, että rikkaus on aina itse ansaittua ja että he itsekin voisivat rikastua, jos ottaisivat itseään niskasta kiinni, rikkaiden elämä käy helpommaksi. Köyhät alkavat vaatia tulonjakoa tasaavien verojen alentamista, hyvinvointimenojen leikkauksia, liike-elämän sääntelyn purkamista ja työntekijöiden oikeuksien heikentämistä - usein vastoin omaa etuaan." Chang on ilmeisesti käynyt tutustumassa suomenkin tämänhetkiseen talouspoliittiseen tilanteeseen, niin tutulta äskeinen kuulosti.


Chang suorastaan "hyökkää" rahan valtaa vastaan: "Rahan vallalla superrikkaat pystyvät muuttamaan perustaviakin pelisääntöjä, koska he - asiaa on turha kaunistella - voivat ostaa puolelleen politiikkoja ja poliittisia virkoja, laillisesti tai laittomasti. Rahan politiikka ohjailee usein päätöksiä, joilla puretaan työ- ja rahoitusmarkkinoiden sääntelyä tai kevennetään rikkaiden verotusta."


Chang ottaa kantaa myös työttömyyteen toteamalla:"paras lääke suhdannetyöttömyyteen on, että valtio lisää kysyntää kasvattamalla julkisia menoja ja budjetin alijäämää sekä harjoittamalla löysää
rahapolitiikkaa, kunnes yksityinen sektori elpyy ja sinne syntyy tarpeeksi uusia työpaikkoja"


Ha-Joon Changin Taloustiede kirja on ylläolevia yksittäisiä poimintoja huomattavasti laajempi ja pohdiskelevampi teos. Kirja kirjoittaja tuo ilmi todellisuuden, jossa taloustiede on vahvasti poliittista ja Chang kehottaakin taloustieteen epäilyyn, sillä "taloustiede on poliittista puhetta, joka usein naamioituu tieteelliseksi totuudeksi."


                                                                                                Markku Laitinen

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti