Mummo päättää tilata ajan lääkärille. Puhelin piippaa terveyskeskuksen jonossa. Pitkän tovin kuluttua mummoa pääsee yhteyteen sairaanhoitaja kanssa.
Hoitaja selittää, että lääkärin vastaanotolle päästäkseen mummon on kerrottava vaivoistaan hänelle. Mummo häkeltyy ja alkaa perääntyä, hän ilmoittaa soittavansa myöhemmin uudelleen.
Mummo ei soita koskaan, hän kuolee seuraavana iltana.
Yleinen, hyvinvointivaltion periaatteita noudattava terveydenhoito, saa yhä kummallisempia piirteitä.
Esimerkiksi useimmat vanhukset kuuluvat siihen ryhmään, jotka jo luonnostaan ovat oppineet, ettei
vaivaksi saa olla.
Kuitenkin heitä on nyt ryhdytty valtiovallan toimin syyllistämään. Tulee tuutin täydeltä "tietoa" siitä
kuinka kallista on hoitaa vanhoja, raihinaisia ihmisiä.
Sitten"estetään" luontainen lääkärin vastaanotolle pääsemien. Hoidon tarve arvioidaan puhelimitse.
Vain aniharva kykenee puhelimitse ilmaisemaan tarpeensa, kipunsa ja vaivansa kyllin selvästi.
Lääkäri tekemä arvio hoidon tarpeesta syntyy välikäden, eli hoitajan antaman informaation perusteella.
"Lääkkeeksi" mahdollisiin ongelmiin tarjotaan sitä, että jokaisen tulee vaatia itselleen tarvittavaa hoitoa. Montako siihen kykenevää ihmistä sinä tunnet?
Tosiasiassa ihmisiä jää heitteille. Ja toinen merkittävä seikka on se, että valtiovallan taholta tällainen
toiminta on linjanmukaista. Ajetaan potilaat yksityiselle puolelle.
Hallituksen tahdon mukaisesti hoiva on muuttunut bisnestaloudeksi.
Markku Laitinen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti