"Kun omaan tarinaan voi suhtautua armollisesti ja tuomitsematta, hyväksyen sen epätäydellisenä ja keskeneräisenä, ei sen suojaamiseen tarvitse käyttää karkeita puolustusmekanismeja, jotka helposti johtavat käyttäjänsä sivuraiteelle."
Johanna Stenberg & Jan-Henry Stenberg
EN SE MINÄ OLLUT
Itsen suojaamisen ja harhauttamisen perusteet
Duodecim 2016
"Joskus joustavimmat ja tasapainoisimmatkin ihmiset joutuvat turvautumaan hätäratkaisuihin, jotka vapauttavat kiperästä paikasta ja takaavat riittävän toimintakyvyn." Stenbergien kirjassa kuvaillaan näitä hätäratkaisuja, eli puolustusmekanismeja, joita on yllättävän paljon.
Harvoin tulee ajatelleeksi, että esimerkiksi huumori kuuluu psyykkisten puolustusmekanismien joukkoon. Kirjassa sitä kuvaillaan sopeutumista edistäväksi.
Torjunta on ehkä tunnetuin ja jokapäiväisin, pääosin tiedostamaton tapamme, välttyä ikäviltä tuntemuksilta.
Somatisoinnista puhutaan silloin, kun "henkilön epämiellyttävä tunne kanavoituu kehon tuntemusten kautta, koska sitä ei ole opittu käsittelemään tunteiden tunnistamisen ja tunteista puhumisen avulla."
Stenbergit korostavat psyykkisten puolustusmekanismien varhaisvaiheen merkityksellisyyttä: "Lapsena riittävää hoitoa vaille jätetty voi juuttua alkeelliselle puolustautumisen tasolle ja turvautua aikuisenakin ahdingossa ulkoistavaan muiden syyttelyyn, tosiasioiden kieltämiseen tai muihin epäkypsiin keinoihin."
Pitkästä puolustusmekanismien luettelosta löytyy myös järkeistäminen, jonka merkitystä kirjassa
kuvaillaan näin: "oman edun mukainen, mutta logiikaltaan ontuva selittely, yleensä sekä ulkoistavaa että totuutta vääristelevää argumentointia"
Johanna ja Jan-Henry Stenberg ovat kiitettävällä tavalla rakentaneet ymmärrettävän kuvauksen ihmisen monimutkaisista psyykkisistä toiminnoista.
Markku Laitinen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti