"Jos hän tahtoo rikkautta, miten paljon surua, kateutta ja vainoa hän sen kautta voisikaan saada
osakseen. Jos hän tahtoo paljon tietoa ja sivistystä, niin se kenties voisi merkitä vain sitä
terävämpää silmää näkemään entistä kauhistuttavampina ne onnettomuudet, jotka vielä ovat
häneltä salassa, mutta joita kuitenkaan ei voida välttää. Jos hän tahtoo pitkää ikää, kuka takaa
hänelle, ettei se ole vain pitkä kurjuus?" (Kant)
Kantin ajatukset tuovat tullessaan epätoivon, hän riisuu meiltä naamion paljastaessaan, etteivät
tahtomamme asiat olekaan niin yksinkertaisia seurauksiltaan.
On kallistuttava jälleen sen viisaan henkilön suuntaan, joka sanoi: "Ei sitä tiedä onko se onni, vai
onnettomuus."
Positiivisessa mielentilassa liitelevä kutsuu Kantin näkemystä pessimistiseksi, mutta eikö hän
ole ennen kaikkea realistinen nähdessään todellisuuden sellaisena kuin se on?
Voimme edelleenkin tahtoa rikkautta, tietoa ja sivistystä, sekä pitkää ikää, mutta meidän täytyy
samalla vastaanottaa Kantin tarjoama todellisuus.
Ja edelleen: On olemassa myös mahdollisuus, ettei mitään ikävää tapahdu, vaan kuljemme
onnellisina hautaan saakka.
Markku Laitinen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti