Nähdessään Diogeneen silmäilevän mietteliäänä ihmisten luita Aleksanteri Suuri kysyi, mitä
filosofi etsi. Diogenes vastasi: "Sellaista mitä en havaitse: eroa isäsi luiden ja hänen orjiensa
luiden välillä." (Plutarkhos)
Kuolema on tasa-arvon suurin lähettiläs. Hauta riisuu kuolleelta kaikki ulkoiset arvomerkit,
varallisuuden ja arvovallan.
Elävässä elämässä uskotellaan, että toinen on toista arvokkaampi ja perusteena käytetään usein
asemaa, omaisuuden määrää ja jopa väkivalloin hankittua auktoriteettia.
Mitä heikompi on ihmisen omanarvontunne, sitä hanakammin hän suostuu ylentämään tuon
toisen pelkästään ulkoisten "arvomerkkien" mukaan.
Syvä inhimillisyys olisi todempi mittari. Kyky empatiaan, inhimillinen herkkyys, toisten
huomioiminen ja elämän kunnioittaminen luovat pohjan ihmisenä olemisen arvokkuudelle.
Kuolema ei tunnista kuninkaita, eikä pohattoja, se asettaa kaikki samalle viivalle.
Markku Laitinen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti