keskiviikko 2. elokuuta 2017

Olemme kuin "lyhtypylväitä" jotka etsivät valoa.

"Varmaa on, että ihmiset ymmärtäisivät toisiaan paremmin ja rakastaisivat toisiaan enemmän, jos
suostuisivat myöntämään kuinka yksinäisiä ovat, kuinka murheellisia riuduttavassa, levottomassa
kaipuussaan ja heikossa toivossaan."  (Halldor Kiljan Laxness)


Vastaan tulee paljon totisin kasvoin kulkevia, sellaisia vihaisen näköisiä, otsa rypyssä kulkevia ihmisiä, joiden suupielet ovat kireällä, kuten minullakin.


Vastaan tulee ihmisiä jotka alati kulkevat hymyssä suin ja riisuvat naamionsa vasta
yksinäisyydessä. He ovat murheellisia, mutta eivät koskaan kerro sitä kenellekään.


Kaikki täällä ovat kuin "lyhtypylväitä", jotka etsivät valoa.


                                                                                                                             Markku Laitinen

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti