"Kun kuulen, että vauva ei enää itke kivusta ja tuskasta, vaan huutaa vain tavalliseen tapaan
nälkäänsä, sen ääni on minulle kaikkein kauneinta musiikkia - ja minun musiikkikorvaani
on kehuttu." (Albert Schweitzer)
Inhimillisyydestä kertoo se, että pienen vauvan - lapsen hätä, ja itku saa meissä aikaan tarpeen
auttaa. Riennämme lohduttamaan, yritämme lievittää tuskaa.
Emme jätä hädässä olevaa lasta yksin, vaan tarjoamme sylin johon käpertyä. Hyräilemme
rauhoittavasti ja pyyhimme hellästi kyyneleet poskilta.
Schweitzerin mukaan jokaisen, joka on säästynyt omakohtaiselta tuskalta, on tunnettava, että
hänet on kutsuttu vähentämään toisten tuskia.
Ajatus velvoittaa meitä kaikkia, maailman lasten hätään kuuluu vastata. Pienelle lapselle kuuluu aikuisen tarjoama turva.
Markku Laitinen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti