sunnuntai 4. kesäkuuta 2017

Kaiken komeuden keskellä.

"Silloin kun rahaa on liian vähän, niin vähän, että aina ja kaikessa on pakko pihistää, tuntuu
siltä, että raha antaisi vapautta ja mahdollisuuksia. Kun aivan viime vuosikymmeniin asti sitä
on aina melkein kaikilla ollut liian vähän, on rahansaamisen halu syöpynyt osaksi
peruspyrkimyksiämme. Tältä pohjalta on helppo johdattaa meidät, sinut ja minut, suoraan
ansaan, panna meidät rahan kahleisiin. Tällainen ansa on rahatalous, tuhlaileva materialistinen
elämäntapa. Rahan onnellistuttava vaikutus ei näet pitkälle ulotu. Äkkiä se kääntyy onnellisuutta
vastaan turmelemalla ihmisen tajun siitä, mistä hänen onnensa koostuu."  (Björn Sjövall)


Talo kuin hulppea linna. Autotalli, joka kokonsa puolesta vastaa naapurin pientaloa. Pihassa matkailuauto, sen vieressä kiiltää uuden uutukainen menopeli, taaempana näkyy vielä
olevan auto, jonka saa omakseen alle sadallatuhannella. Talo on järvenrannalla, keskellä
kaupunkia. Vedessä kelluu laivaa muistuttava vene.


Tämä, hieman karrikoitu mielikuva ei ole tuulesta temmattua näkymää. Onnelliseen elämään
liitetään tämän kaltaisia haavekuvia.


Niitä pyritään myös toteuttamaan, ei kuitenkaan siten, että ensin ponnistellaan ja tehdään työtä,
vaan niin, että mennään pankkiin ja otetaan aivan liian suuri laina.


Sitten kaiken komeuden keskellä ollaan "kusessa". Töitä pitäisi tehdä yötä päivää, eikä sekään
riitä. "Rakkausavioliitto" alkaa rakoilla. Lapset ovat aikaa sitten jääneet sivustakatsojiksi.


Ei olla vapaita ja onnellisia, vaan vankeja. Pankin kahleet kilisevät ilkeästi joka askeleella.
Haavekuva murenee itkuun.


Ajatus siitä, että vähempi on parempi, kauhistuttaa lähes jokaista. Näyttämisen pakko on
yhteiskunnallinen trendi. Ihminen on menettänyt valinnanvapautensa.


Omaehtoinen elämä vaatii kumppanikseen vapauden. Vapaa ihminen määrittelee itse tarpeensa.
Hän ei suostu "vangin" rooliin, jossa jokin ulkopuolinen taho ohjailee hänen toimiaan.


Ei materialistinen - vähemmälläkin pärjää - ajattelu, hämmästyttävää kyllä, näyttäisi "tuottavan"
enemmän onnellisuutta, kuin pröystäilevä elämäntapa.


Elämä on lyhyt pyrähdys, meidän on valittava miten käytämme ne mahdollisuudet jotka meille
suodaan.


                                                                                                                Markku Laitinen   

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti