Koko kylä oli täynnä sotasankareita ja meidän äiti oli evakko, "ryssä". Eikä meillä ollut esitellä
isää, joka olisi sotinut, haavoittunut tai kuollut sodassa. Me oltiin sillä tavalla "orpoja" sodan
jälkeisessä maailmassa. Joka ainoassa kylän talossa lapset ihailivat isänsä sotamuistoja, paitsi
meillä.
Kaikki kivuliaat huudot, tönimiset ja epätoivoiset yritykset päästä mukaan leikkeihin,
miellyttämisen tarve ja hyväksynnän hakeminen, sieltä ne tulevat.
Jos isä olisi kuollut rehellisesti sodassa, eikä äiti olisi ollut evakko, niin minua ei olisi kiusattu.
Markku Laitinen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti