keskiviikko 22. marraskuuta 2017

Kirja: Joka paljastaa, ettei kukaan ole yksin yksinäinen.

"Meillä kaikilla on vastakkaisiin suuntiin vetävä halu tai sisäinen ristiriita: yhtäältä tunnemme
vetoa toisiin ihmisiin, koska tarvitsemme heitä, ja toisaalta haluamme heistä irti, koska tarvit-
semme etäisyyttä ja rauhaa."


Lars Svendsen
Yksinäisyyden filosofia
Suomentanut Salla Korpela
Docendo Oy 2017


Yksinäisyys on meille kaikille tuttu käsite, yksinäisyyden kokemukselta tuskin kukaan välttyy,
mutta mitä kaikkea oikeastaan tarkoitetaan, kun puhutaan yksinäisyydestä, sitä valottaa kirjas-
saan Lars Svendsen.


Yksinäisyydelle on olemassa erilaisia määritelmiä, mutta yhteistä niille on kivun ja surun
tunne, käsitys itsestä eristettynä tai erillään muista ja kokemus läheisyyden puutteesta, kertoo
Svendsen


Edelliseen määritelmään liittyen Svendsen kirjoittaa: "Rakkaudella on aina hintansa, ja
yksinäisyys on osa sitä. Jokainen, joka välittää jostakusta tai rakastaa, joutuu kokemaan
yksinäisyyttä, kun rakkauden tai välittämisen kohde ei enää ole paikalla, kun hän on fyysi-
sesti tai emotionaalisesti poissa."


Erittäin tärkeä on Svendsenin huomio, jota hän kuvaa näin: "Voimme yrittää tekeytyä haavoittumattomiksi olemalla solmimatta läheisiä suhteita toisiin, mutta sen hintana on
vieläkin suurempi yksinäisyys."


Yksinäisyyden kokemuksen syyt ja seuraukset Svendsen paljastaa karulla tavalla: "Yksinäinen
ajattelee, että häntä ei rakasteta eikä kukaan halua olla hänen ystävänsä, mutta ongelma onkin
ehkä siinä, että hän ei kykene rakastamaan eikä olemaan kenenkään ystävä, koska asettaa
ystävyydelle ja rakkaudelle mahdottomia vaatimuksia."


Svendsenin mainitsemat mahdottomat vaatimukset liittyvät usein siihen, että: "Tarvitsemme
ystävyyttä ja rakkautta elämäämme, Meillä on tarve välittää jostakusta, ja tarvitsemme myös
jonkun välittämään meistä. Toisesta välittäminen tekee maailmasta merkityksellisen."


Svendsen erottaa huonon ja hyvän yksinäisyyden: "Huonoon yksinäisyyteen sisältyy väistä-
mättä kipua ja epämukavuutta, kun taas hyvään yksinäisyyteen ei tarvitse liittyä mitään
tiettyä tunnetta - useimmiten tunne on myönteinen, mutta se voi olla myös tunnearvoltaan
neutraali."


Hyvän yksinäisyyden edellytys paljastuu Svendsenin kirjoittaessa näin: "Yksinäisyyden pelko
on paljon perustavampaa laatua oleva tunne kuin rakkaus muita kohtaan, ja tämä pelko on
voitettava, jos haluaa elää onnellista elämää."


Hyvään yksinäisyyteen liittyen Svendsen haluaa vielä mainita, että: "Hyvä yksinäisyys on
uhattuna, kun otamme tylsistyneinä, levottomina, epävarmoina tai laiskoina turhan nopeasti
kontaktia muihin kasvotusten, puhelimitse tai tietokoneella sen sijaan, että jäisimme
yksinäisyyteemme."


Yksinäisyyden filosofia avautuu ilman tieteellistä peruskoulutusta olevallekin selkeänä ja
mielenkiintoisena. Lukija voi tehdä merkityksellisen ja avartavan matkan sisäisiin kokemuk-
siinsa, joiden ytimessä on yksinäisyyden kokemus, sekä hyvässä, että pahassa.


                                                                                                                          Markku Laitinen   







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti