"Informaatioteknologian ja bioteknologian yhdistyminen saattaa pian työntää miljardit ihmiset
pois työmarkkinoilta ja horjuttaa sekä vapautta että tasa-arvoa. Massadata-algoritmit saattavat
luoda digitaalisia diktatuureja, joissa kaikki valta on keskittynyt pienen eliitin käsiin ja suurin
osa ihmisistä kärsii - ei suinkaan riistosta vaan jostain paljon pahemmasta: tarpeettomuudesta."
Yuval Noah Harari
21 Oppituntia maailman tilasta
Suomentanut Jaana Iso-Markku
Bazar Kustannus Oy 2018
Hararin teos on "mieltä järkyttävä" - hyvässä merkityksessä. Kirja tuo päivänvaloon maailman
sellaisena kuin se on. Myös verho tulevaisuuteen aukeaa.
Harari ei pelkästään synkistele, vaan näkee tulevaisuudessa hyviäkin puolia, esimerkiksi
liikenteestä tulee turvallisempaa, kun autonomisesti liikkuvat autot voidaan kaikki yhdistää
toisiinsa. "Kun kaksi tällaista ajoneuvoa lähestyy samaa risteystä, ne eivät tosiasiassa ole
kaksi erillistä yksikköä vaan osa yhtä ja samaa algoritmia." Tämän voi ymmärtää niin, että
autot "keskustelevat" keskenään.
Lääketieteen puolelta Harari esittää tällaisen mahdollisuuden: "Vaikka maailmassa olisi
kymmenen miljardia tekoälylääkäriä - joista jokainen valvoisi yhden ihmisen terveyttä -,
niiden kaikkien tiedot voitaisiin päivittää sekunnin murto-osassa, ja ne voisivat kaikki olla
yhteydessä toisiinsa ja antaa palautetta uudesta sairaudesta tai lääkkeestä."
Hararin mielestä nämä yhdistettävyydestä ja päivitettävyydestä saatavat mahdolliset hyödyt
ovat niin valtavat, että ainakin joillain aloilla saattaisi tuntua järkevältä korvata kaikki
ihmiset tietokoneilla siitä huolimatta, että jotkut yksittäiset ihmiset suoriutuvat yhä työstään
koneita paremmin.
Ja sitten sitä synkempää ja kummallisempaa tulevaisuuden näkymää: "Ei ole lainkaan varmaa,
että tulevaisuuden talous tarvitsee meitä edes kuluttajina. Koneet ja tietokoneet pystyvät
hoitamaan senkin. Teoriassa voi olla olemassa talous, jossa kaivosyritys tuottaa ja myy rautaa
robotiikkayritykselle, joka tuottaa ja myy robotteja kaivosyritykselle, joka louhii lisää rauta-
malmia, josta tehdään lisää robotteja ja niin edelleen. Nämä yritykset voivat kasvaa ja laajeta
vaikka linnunradan rajoille saakka, eikä niillä ole tarvetta kuin roboteille ja tietokoneille - ne
eivät tarvitse ihmisiä edes ostamaan tuotteitaan."
Mitä tästä kaikesta mullistuksesta sitten seuraa, kun ihmisillä ei enää ole työtä, eikä tuloja?
Ja mikä olisi ratkaisu? Yksi uusi malli, joka on saanut osakseen yhä enemmän huomiota,
on yleinen perustulo. On ehdotettu, että valtio verottaisi algoritmeja ja robotteja hallitsevia
miljardöörejä ja suuryrityksiä ja käyttäisi rahat siihen, että kaikille tarjottaisiin perustarpeet
kattava reilu rahasumma. Tämä vaimentaisi työpaikan menetyksen ja taloudessa tapahtu-
neiden muutosten kielteisiä vaikutuksia köyhien elämässä ja suojelisi samaan aikaan
rikkaita populistiselta raivolta, kirjoitta Harari.
Mitä kaikkea tekoäly sitten voisi olla? Hararin mielestä ei ole syytä olettaa, että tekoälylle
kehittyisi tietoisuus, sillä äly ja tietoisuus ovat aivan eri asioita. Äly on kyky ratkaista ongel-
mia. Tietoisuus taas on kyky tuntea esimerkiksi kipua, iloa, rakkautta ja suuttumusta.
Hararin luomat kuvat muuttuvat kuitenkin yhä hurjemmiksi: "Ihmiset ja koneet saattavat
yhdistyä niin täysin, että ihmiset eivät enää pysy elossa, jos heidät irrotetaan verkosta."
Hän jatkaa pohdiskeluaan: "Mitä enemmän dataa virtaa biometristen anturien kautta
ruumiistasi ja aivoistasi älykkäisiin koneisiin, sitä helpompi suuryritysten ja hallintovirastojen
on tuntea sinut, manipuloida sinua ja tehdä päätöksiä puolestasi. Mikä vielä merkittävämpää,
ne pystyvät selvittämään ruumiin ja aivojen syvimmät mekanismit ja saamaan siten
käyttöönsä kyvyn muokata elämää."
Harari esittääkin aiheellisen kysymyksen: Jos haluamme estää pientä eliittiä saamasta yksin
haltuunsa tällaisia jumalallisia voimia ja estää ihmiskuntaa jakautumasta biologisiin
kasteihin, avainkysymys kuuluu: kuka omistaa datan? Kuuluuko DNA:tani, aivojani ja
elämääni koskeva data minulle, valtiolle, jollekin suuryritykselle vai ihmiskunnalle kollek-
tiivisesti?
Algoritmit tarkkailevat sinua juuri nyt. Ne tarkkailevat, missä käyt, mitä ostat, keitä tapaat.
Pian ne valvovat jokaista askeltasi, jokaista hengenvetoasi jokaista sydämenlyöntiäsi. Ne
opettelevat massadatan ja koneoppimisen avulla tuntemaan sinut yhä paremmin. Ja kun nämä
algoritmit tuntevat sinut paremmin kuin tunnet itsesi, ne pystyvät hallitsemaan ja manipuloi-
maan sinua, etkä voi sille juuri mitään, varoittaa Harari.
Hararin kirja on kertakaikkisen vaikuttava, laaja-alainen ja ajatuksia herättävä. Harari pohtii
myös oikeudenmukaisuuden, uskonnon, elämäntarkoituksen ja nationalismin, sekä monien
muiden filosofisten kysymysten sisältöä nyt ja tulevaisuudessa. Sisältörikkautensa takia
tämä kirja olisi itse kunkin luettava ihan itse. Tähänkin kirja-arvioon sopi vai murusia ja
nekin jo hätkäyttävät.
Markku Laitinen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti