Maailmassa on vikana se, että kun me ihmiset emme ymmärrä, olemme niin vuorenvarmoja
kaikesta - ja sitten kun olemme viisaita, olemme täynnä epäilystä. (Bertrand Russell)
Yksi asia mikä tuo häpeänpunan poskille, on muisto ajasta jolloin oikein huutamalla piti huutaa
sitä "varmaa tietoa" jonka luuli omaavansa.
Nyt varmaa tietoa ei ole olemassakaan, on vain tämän hetkisen ymmärryksen mukaista arvelua
siitä, kuinka jokin ilmenee juuri nyt.
Silti en aina kykene aloittamaan lausetta: tämän hetkisen ymmärrykseni mukaan.. Tai, tämän
hetkisten tietojeni mukaan.. Vaan lauon "totuuksia" joita en aseta mieleni arvioitaviksi.
Hätäilen ilmituomaan omia näkemyksiäni, sorrun puhumaan tyyliin - ne ovat kaikki sellaisia,
tai sitten yksinkertaistan monimutkaisia asioita, kuten maahanmuutto.
Opittavaa siis riittää, mutta riittääkö aika? Tänään on ainakin vielä näin aamustapäivin katsot-
tuna yksi mahdollisuus oppia jotain.
Markku Laitinen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti