"Jos on aina onnellinen ja elää halki elämän kokematta koskaan mielen kipuja, silloin ei ole
tullut tuntemaan kuin puolet elämästä."
Juhana Torkki
Seneca
Elämän lyhyydestä
Otava 2018
Suuret asiat voivat olla pienessä kirjassa. Nykyajan elämäntaito-oppaat kalpenevat tämän kirjan
rinnalla. Juhana Torkki on tehnyt hyvää työtä tuodessaan Senecan ajatukset päivänvaloon.
Seneca tuo aikakäsitteeseen omannäköisensä ulottuvuuden: "Ei aikamme ole vähäinen -
tuhlaamme sitä paljon. Elämä on kyllin pitkä ja runsas, se riittää mitä suurimpien asioiden
saavuttamiseen, jos vain sijoitamme sen viisaasti."
Hän jatkaa samasta aiheesta, mutta nyt kovemmalla äänellä: "Kautta Herkuleen, vaikka teille
annettaisiin enemmän kuin tuhat vuotta, sekin kutistuisi ohikiitäväksi hetkeksi! Paheenne
nielaisee kitaansa millaisen aikamäärän tahansa!
Ja hän pysyttelee aiheen parissa toteamalla "surullisena": Te annatte sen valua käsistänne niin
kuin se olisi jotakin ylitsevuotavaa ja uusiutuvaa."
Elämän opetteluun menee koko elämä ja - tämä ehkä yllättää sinut vieläkin enemmän - koko
elämä on opeteltava myös kuolemaan, huutaa Seneca äskeisen perään.
Ellet ole tarpeeksi"hätkähtänyt" lukiessasi Senecan ajatuksia, niin nyt saat pitää tuolinkarmista
kiinni: "Jos jäljellä olevien elinvuosien lukumäärän voisi saada näkyviin samaan tapaan kuin
jo elettyjen, kuinka järkyttyneitä olisivat ne, jotka näkisivät niitä olevan vain vähän jäljellä!
Kuinka nuukaillen he ne käyttäisivät!"
Ja vielä "pommi" perään: "Sinua sitoo kiireesi, elämä kiitää. Ja kaiken aikaa lähestyy kuolema,
jolle sinulla on oltava aikaa, halusit tai et".
Eikä helpotusta ole luvassa, kun Seneca lyö lisää löylyä: "Onko mikään typerämpi kuin niiden
ihmisten mieli, jotka kerskailevat sillä miten viisaasti suunnittelevat elämäänsä? Heillä on
koko ajan kova kiire ja touhu, että voisivat joskus elää paremmin. He suunnittelevat elämää
- elämän kustannuksella. Heidän ajatuksensa ovat kaukana tulevaisuudessa - ja kuitenkin:
suurinta elämän tärvelemistä on lykätä sitä tuonnemmas. Se riistää kunkin käsillä olevan
päivän, luvatessaan tulevaisuuden se ryöstää nykyisyyden."
Jos luulit jos päässeesi Senecan kynsistä, niin erehdyt, tässä tulee lisää oppia: "Joka riippuu
kiinni huomisessa, hukkaa tämän päivän. Sitä mikä on kohtalon kädessä, suunnittelet, sen
mikä on omissa käsissäsi, päästät menemään."
Luulisi, että seuraava Senecan miete on "tämänaamuinen" oivallus: "Ei vain lyhyt vaan myös
mitä säälittävin on pakostakin niiden elämä, jotka tekevät paljon työtä saadakseen jotakin,
minkä säilyttääkseen heidän on tehtävä työtä vielä enemmän."
Onko seuraava ajatus sitten vinoilua, vaiko filosofiaa, no ainakin todellisuutta kuvailevaa:
"Meistä näyttää parhaalta se, mitä yleisesti tavoitellaan ja ylistetään - ei se, mikä on
ylistettävää ja tavoiteltavaa."
Seneca (noin 4 eKr. -65 jKr.) kirjoittaa aikalaisilleen, mutta samalla myös meille, jotka tässä
hetkessä elämme. Kirjan loppuosaan on tärkeää suhtautua Senecan aikalaisten tapaan, sieltä
paljastuu jotain, joka ei ole soveliasta meidän ajallemme.
Jos olisin varakas ostaisin tämän kirjan "kaikille" ja pyytäisin lukemaan sitä ääneen. Ja jos
jostain kirjasta voi ammentaa elämän oppia, niin tästä sitä saa yllin kyllin.
Markku Laitinen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti