"Minä olen jäänyt eloon keskitysleiriltä. Silmäni näkivät sellaista, mitä kenenkään ihmisen ei
pitäisi nähdä. Taitavien insinöörien suunnittelemia kaasukammioita. Koulutettujen lääkäreiden
myrkyttämiä lapsia. Koulutettujen sairaanhoitajien tappamia vastasyntyneitä. Korkeakouluja
käyneiden ihmisten kuoliaaksi ampumia naisia ja lapsia. Joten koulutus herättää minussa epä-
luuloja. Minun pyyntöni on: Kouluttakaa oppilaanne ihmisiksi. Teidän ponnistelunne eivät
saa tuottaa oppineita hirviöitä, taitavia psykopaatteja tai sivistyneitä eichmanneja. Lukeminen
ja kirjoittaminen ja oikeinkirjoitus ja historia ja aritmetiikka ovat tärkeitä vain silloin, jos ne
auttavat tekemään oppilaistanne ihmisiä." (Tuntematon)
Kotona, koulussa, asuinympäristössä ja kulttuurissa lapsi muokkautuu ajan hengen mukaiseksi.
Hänestä kasvaa aikuinen jolla on tapoja, uskomuksia ja "totuuksia", joissa kasvuympäristö
heijastuu.
Vanhemmilla, opettajilla, kasvattajilla ja yhteiskunnalla on suuri vastuu, sillä me kaikki olemme
"opettajia", jotka viestitämme mikä on hyvää ja kaunista, tai pahaa ja rumaa.
Meiltä aikuisilta opitaan ketä tulee rakastaa ja ketä vihata, kuka on arvokas ja ketä tulee
halveksia.
Lapset ovat peili, josta katselemme omia arvojamme. Mitä me haluamme nähdä?
Markku Laitinen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti