"Vaikka olin unelias, olin silti täynnä kiihkeää olemassaoloa: tiedostin ruohonkorret, kukat
orapihlajat ja puunlehdet. Aivan kuin olisin elänyt voimallisemmin niiden avulla, aivan kuin
kukin niistä olisi ollut lähde josta ammensin."
Richard Jefferies
Sydämeni tarina
Ajatuksia luonnosta ja läsnäolosta
Basam Books 2017
"Heinäsirkat sirittivät ja hypähtelivät, viherpeipot lauloivat, mustarastaat soittelivat onnellisina
huiluaan, ilma oli sakeana elämää." Jefferies tunnelmoi kirjassaan niin, että "se on täynnä kiih-
keää olemassaoloa."
Voimallisesti kokeva Jefferies on kuvailun mestari: "Olemassaolon ihmeellisyys, miltei kauhis-
tuttavuus, kaatui päälleni meren, loistavan auringon ja etäisten kukkuloiden valtaisalla voimalla.
Silkinhieno ruoho kahisee, tuuli kantaa sinistä perhosta mukanaan nopeammin kuin se siivillään
pääsee. Suuri kimalainen surraa vihreän kummun ympärillä vastapäätä lepopaikkaani. Päivän
ihanuus, maan täyteys, kaunis maa."
Runollinen Jefferies ilmaisee itse mitä hän luonnosta hakee: "Kaipasin sisälleni kauneutta,
sisäistä hienovireistä merkitystä - tahdoin omaksua sitä itseeni ja saada sen myötä ylevämmän
elämän."
Filosofinen Jefferies pyytää: "Antakaa minun olla täydellisesti oma itseni. Vallanhimo, vielä
typerämpi vaurauden himoitseminen, mieletön aseman ihailu - en osaa edes pukea sanoiksi,
kuinka rajattomasti halveksin moista hekumointia tai moisia kunnianhimoja. Kunpa saisin olla
täydellisesti oma itseni, ja kunpa se koituisi myös lähimmäisteni osaksi."
Yhteiskuntakriittinen Jefferies puhuu kovalla äänellä: "Nykyään on vallalla mitä älyttömin
uskomus, että ponnistelu ja työ ja nokkeluus, sitkeys ja ahkeruus johtaisivat muka poikkeuk
setta menestykseen. Jos näin olisi jokainen voisi menestyä ja vapautua rahahuolista."
Ihmisen parasta etsivä Jefferies kehottaa: "Avatkaa mielenne, ylentäkää sielunne, avartakaa
sydämellenne mieluisten asioiden alaa. Ilahduttakaa aidosti niitä, joita rakastatte, ja valmistel-
kaa jo niiden ilahduttamista, jotka eivät ole vielä edes syntyneet."
Vaikka Richard Jefferiesin teos on alun perin julkaistu jo vuonna 1883, kirja tarjoaa yhä "ikuista ruokaa ihmismielelle". Kirjoittajalla on sanottavaa ja hän kykenee ilmaisemaan ajatuksiaan
viehättävällä tavalla.
Markku Laitinen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti