Vähän itketti.

Se oli koko tuvan täyttävä huokaus ja
sitten äiti itki
kohta me itkettiin kaikki, koska äiti
itki
äiti meni ihan kyyryyn ja se tärisi
me mentiin siihen ihan kiinni
ja mekin täristiin
kohta äiti vain niiskutti, niisti nenänsä
silitti meidän päätä ja sanoi:
ei tässä mitään, äitiä vain vähän
itketti
eikä me ollenkaan tiedetty miksi.


                                                         Markku Laitinen

Sen sijaan, että palaisi kotiin...

Äitimme lähti tänään "pyörällä kirkolle", eikä hän palaa sieltä kauppakassien kanssa. Viimeisen matkan pöly alkaa laskeutua ja me katselemme "pitkänsuoran päähän", tyhjyyteen.


60-luvulla pienimmät juoksivat hänen pyöränsä perässä "tonkkatelineelle" saakka niin, että
hiekkatie pöllysi, me isommat istuimme portaille odottamaan.


Sen sijaan, että palaisi kotiin, seitsemän lapsen äiti "pyöräilee" nyt valoisaa tietä - jossain
tuolla, täydellisen rauhan ja rakkauden ympäröimänä, eikä hänen tarvitse kuulla, kun
huudamme: äiti toikko mitään!


Me nousemme kaikki ylös, vilkuttamaan.


                                                                                                                  Markku Laitinen

Kumpi tekee enemmän?

Leo Buscaglian mukaan rakkaussuhteessa eläminen ei merkitse kirjan pitämistä siitä, kuka
mitäkin tekee ja kumpi tekee enemmän. "Toisinaan meidän on annettava enemmän kuin
saamme, mutta tulee myös hetkiä, jolloin me tarvitsemme ja saamme enemmän kuin pystymme
antamaan."


Buscaglia tähdentää: aito rakkaus on sitä, että haluaa antaa toiselle ihmiselle ajattelematta lain-
kaan, kumpi pääsee voitolle. Hän jatkaa: "Sellainen käsitys, että rakkauteen liittyy jonkinlaista
mitta mitasta - henkeä, on parhaimmillaankin kypsymättömyyttä, josta tulee kasvaa pois."
Pahimmillaan se on rakkauden vääristymää, joka tekee osapuolista hallinnasta kilpailevia
onnettomia taistelijoita, varoittaa Buscaglia.


"Kun osapuolet ovat riittävän kypsiä ja välittävät niin paljon, että lakkaavat laskemasta pisteitä,
kilpailu on ohi. Rakkaus on jälleen kerran voittanut."


Lähteet: Syntynyt rakastamaan, mietteitä rakkaudesta
Leo Buscaglia
Karisto Oy /2000
                                                                                                              Markku Laitinen

Kirja: joka tarjoaa "ikuista ruokaa ihmismielelle".

"Vaikka olin unelias, olin silti täynnä kiihkeää olemassaoloa: tiedostin ruohonkorret, kukat
orapihlajat ja puunlehdet. Aivan kuin olisin elänyt voimallisemmin niiden avulla, aivan kuin
kukin niistä olisi ollut lähde josta ammensin."


Richard Jefferies
Sydämeni tarina
Ajatuksia luonnosta ja läsnäolosta
Basam Books  2017


"Heinäsirkat sirittivät ja hypähtelivät, viherpeipot lauloivat, mustarastaat soittelivat onnellisina
huiluaan, ilma oli sakeana elämää." Jefferies tunnelmoi kirjassaan niin, että "se on täynnä kiih-
keää olemassaoloa."


Voimallisesti kokeva Jefferies on kuvailun mestari: "Olemassaolon ihmeellisyys, miltei kauhis-
tuttavuus, kaatui päälleni meren, loistavan auringon ja etäisten kukkuloiden valtaisalla voimalla.
Silkinhieno ruoho kahisee, tuuli kantaa sinistä perhosta mukanaan nopeammin kuin se siivillään
pääsee. Suuri kimalainen surraa vihreän kummun ympärillä vastapäätä lepopaikkaani. Päivän
ihanuus, maan täyteys, kaunis maa."


Runollinen Jefferies ilmaisee itse mitä hän luonnosta hakee: "Kaipasin sisälleni kauneutta,
sisäistä hienovireistä merkitystä - tahdoin omaksua sitä itseeni ja saada sen myötä ylevämmän
elämän."


Filosofinen Jefferies pyytää: "Antakaa minun olla täydellisesti oma itseni. Vallanhimo, vielä
typerämpi vaurauden himoitseminen, mieletön aseman ihailu - en osaa edes pukea sanoiksi,
kuinka rajattomasti halveksin moista hekumointia tai moisia kunnianhimoja. Kunpa saisin olla
täydellisesti oma itseni, ja kunpa se koituisi myös lähimmäisteni osaksi."


Yhteiskuntakriittinen Jefferies puhuu kovalla äänellä: "Nykyään on vallalla mitä älyttömin
uskomus, että ponnistelu ja työ ja nokkeluus, sitkeys ja ahkeruus johtaisivat muka poikkeuk
setta menestykseen. Jos näin olisi jokainen voisi menestyä ja vapautua rahahuolista."


Ihmisen parasta etsivä Jefferies kehottaa: "Avatkaa mielenne, ylentäkää sielunne, avartakaa
sydämellenne mieluisten asioiden alaa. Ilahduttakaa aidosti niitä, joita rakastatte, ja valmistel-
kaa jo niiden ilahduttamista, jotka eivät ole vielä edes syntyneet."


Vaikka Richard Jefferiesin teos on alun perin julkaistu jo vuonna 1883, kirja tarjoaa yhä "ikuista ruokaa ihmismielelle". Kirjoittajalla on sanottavaa ja hän kykenee ilmaisemaan ajatuksiaan
viehättävällä tavalla.


                                                                                                                      Markku Laitinen

Olla miellyttävä, on eri asia kuin miellyttää.

Olla miellyttävä on eri asia kuin miellyttää. Miellyttäjä, kuten minä, on epävarma. Miellyttävä
ihminen sen sijaan vaikuttaa tyyneltä ja itseensä luottavalta.


Pyrkimys miellyttäväksi ihmiseksi miellyttämällä alkaa ajan myötä väsyttää, koska se on epä-
aitoa. Luonnostaan miellyttävä on energinen, koska hän elää aidosti autenttista elämää.


Miellyttämisen lopettaminen ei tarkoita tylyksi heittäytymistä. Joissakin tehtävissä ja kohtaami-
sissa miellyttämisellä on tarkoituksensa.


Olla kaikille mieliksi on vihonviimeinen tapa. Miellyttäjä tekee silloin itsestään narrin. Olisi
kuitenkin hyvä muistaa, että ei sekoita ystävällisyyttä ja miellyttämistä.


Ystävällisyys on tärkeää, miellyttäminen taasen "törkeää" itsensä halventamista. Kadehdin
miellyttäviä ihmisiä, heidän rentouttaan ja tasapainoista olemustaan.


                                                                                                                        Markku Laitinen

Hirviö, joka nielaisee kaikki rahat ja jättää hoivan antamatta.

"Muutos on muuttunut jotenkin hyväksi, vaikka kokonaisvaikutukset olisivat hahmottamatta tai
suorastaan kielteisiä."  (Toivo Salonen)


Eikö mieleesi hypähtänytkin heti "Sote" kaikkine kiemuroineen? Tämä "uudistus" muistuttaa
pakkomielteisen ihmisen toimintaa. Kun tuli kerran näin päätettyä, sitten näin tehdään, seurauk-
sista piittaamatta.


Kriittinen suhtautuminen ei aina tarkoita muutosvastarintaa, eikä varsinkaan tässä Sote asiassa.
Kaikki mikä on liian monimutkaista tavallisen ihmisen ymmärtää, on asetettava kriittiseen
tarkasteluun.


Vaikkapa näin:
Kun palvelujärjestelmä muuttuu bisnesajatteluksi, se kadottaa alkuperäisen tarkoituksensa.
Tuottavuus -ja tehokkuus ajattelua soveltamalla päädytään muutokseen, jossa raha ohjaa hoi-
don tarvetta.


Esimerkki:
Vanhusten hoitopalvelut myydään "markkinoilla," jolloin palvelun tarjoajaksi saadaan maksi-
maalista hyötyä tavoitteleva globaali sijoitusyhtiö.


Tulos:
Muutos, jolla alun perin saattoi olla jopa kansalaisten hyvinvointia lisäävä tarkoitusperä, (jota
epäilen) onkin muuttumassa "hirviöksi", joka nielaisee kitaansa kaikki rahat ja jättää hoivan
antamatta.


Pakkomielteisesti sosiaali- ja terveydenhoitouudistusta ajavien päättäjien taholta yllä oleva
todellisuus tyrmätään muutosvastarintana.


                                                                                                                    Markku Laitinen